"Sitruunan" kohtalo ei vieläkään ole selvä. Kyllästyimme siinä määrin autottomuuteen että ostimme kauppakassin meikäläisen käyttöön - ei todellakaan mikään perhe-auto mutta toki minä, lapset ja pari kauppakassia mahdumme kyytiin. Haaveilin jo viime kesästä lähtien avoautosta joten sellainen ostettiin.
Saanko esitellä Mansikan, eli Peugeot 206 CC Platinum:
Ihan kätevä peli kaupungissa ja ihana ajaella katto auki ja näin hyödyntää tämä Saksan pitkä kesä. Tyttöjen ilme taitaa kertoa myös mitä mieltä he ovat uudesta menopelistä :)
Tämä auto on ihan kelpo myös talvella koska siinä on kuitenkin kova katto ja jopa etupenkin lämmitin löytyy. Täytyy ostaa pari turvavyöhön menevää koiravaljasta, niin voi päräyttää muutaman koirankin kanssa vaikka lähimetsään :)
Tuo autonosto on täällä aika erikoinen tapahtuma. Kun rahat on lyöty tiskiin ja kauppapaperit allekirjoitettu, saa ostaja auton paperit käteensä. Sen jälkeen myyjä ottaa auton rekisterikilvet, ne kun ovat henkilökohtaiset. Minä marssin sitten auton papereiden kanssa (ja kilvettömällä autollahan ei saa ajaa!) rekisteröintitoimistoon josta saan auton paperit ja passini esitettyäni uuden rekkarinumeron ja tuon vihreän tarran (Umweltplakatte) ja maksan siitä hyvästä about 36 euroa. Sitten marssin kuitin kanssa pajalle joka painaa rekisterikilpiä ja he painavat minulle uunituoreen kilven uudelle rekisterinumerolleni. Tämä maksaa myös muutaman kympin. Kilvet kainalossa marssin takaisin rekisteröintitoimistoon, tosin eri luukulle. Siellä sitten toimihenkilö liimaa tarrat kilpeen josta selviää katsastusajankohta autolleni.
Tämän kaiken tehtyä voin kiinnittää kilvet ja tarran autooni ja lähteä ajelemaan.... Noh, kyllähän tämä systeemin työllistää aika monta ihmistä ja valtio saa rahaa kassaan.
Miehen kanssa olemme vuoronperään reissanneet. Toistaiseksi kyllä miehen työreissut vievät voiton minun reissujen pituudessa. Seuraavaksi onneksi on minun vuoroni ja lennän perjantaina Kanadaan. Enpä ole ennen sielläpäin käynyt joten oikein mielenkiinnolla odotan uusia nähtävyyksiä.
Lapsilla on tällä hetkellä vielä viikko pääsiäislomaa - yhteensä sitä on 2 viikkoa. Tuntuu kovin pitkältä ajalta, varsinkin kun pääsiäisen kelit olivat aika kehnot eikä voinut pahemmin tehdä mitään kivoja päiväretkiä lähimaastoon. Minulla menisi pari päivää tässä ennen reissua vielä koiranpesuun...kukahan viihdyttäisi lapsia sillä aikaa...?
Muuten täällä on oikein ihana vuodenaika meneillään. Hedelmäpuut kukkivat ja tuoksi ilmassa on huumaava! Olen nyt yrittänyt valokuvailla kaikkia ihania puita, pensaita ja kukkia. Viime kevät meni valokuvauksen osalta ohi ja jälkikäteen harmitti. Täällä kun tuo kasvusto on niin erilaista kuin Suomessa.
Seuraava pitkä loma koulusta on tuo kevätloma, Pfingstferie. Suunnitelmissa oli josko silloin ajelisimme perheen kanssa Italian pohjoisrannikolle mutta koska autoasia on edelleen auki, hieman jänskättää että tuleeko reissusta yhtään mitään vai nökötämmekö silloinkin kaksi viikkoa kotosalla... Täällä kämpillä maleksiminen ei tosin tunnu varteenotettavalta vaihtoehdolta.
