Päivitystä

Taas on mennyt aika paljon aikaa edellisestiä kirjoituksesta. Koskahan sitä jaksaisi hieman tiheämmin kirjoitella ja päivitellä mitä täällä tapahtuu? Puolet asioista ehdin unohtaakin näitten kirjoitteluiden välillä :)

Lähdetäänpäs kelaamaan pikakelauksella tapahtumia tuosta Pfingstferiestä josta aiemmin kirjoittelin... Juhannus tuli ja meni, täällähän juhannusta ei pahemmin vietellä joten kotona hengaillessa se meni. Paikallinen suomiseura olisi kyllä järjestänyt viikko varsinaisesta juhannuksesta juhannusjuhlan mutta emme osallistuneet.

Heinäkuun 7.-10. päivä olimme Ranskassa. 8. päivä oli koirien maailmannäyttely Pariisissa johon koiramme osallistui ja 9. päivä "piipahdimme" Pariisin Disneylandissa. Se Eurodisney oli kyllä huikean kokoinen paikka. Käytimme alueen tutkimiseen päivän emmekä silti ehtineet nähdä läheskään kaikkea. Vaikka tuolloin ei ollut se pahin lomasesonki vielä alkanut, oli paikan päällä ihan reippaasti väkeä ja suosituimpiin laitteisiin oli aikamoiset jonot. Ihan isompiin vuoristoratoihin ei meidän tarvinnut lasten kanssa jonottaa mutta pienimpiinkin laitteisiin saattoi olla 15 minuutin jono, sitä ei ihan jokapäivä Särkänniemessä näe ;)

Alue on kyllä hyvin tehty, paljon näkemistä ja tekemistä...ja ostamista, joten ihan edulliseksi päiväkään tuolla ei käy... Puisto kun sulki ovensa klo 22.00, lähdimme ajamaan kotia kohti. Miehen kanssa totesimme matkalla ettemme kyllä jaksa enää raskaan päivän päälle ajaa turvallisesti kotiin asti ja näpyttelin navigaattoriin ohjeet ajaa lähimmälle hotellille. Navigaattorissa ei tosin ollutkaan ihan tuoreimmat hotellitiedot kohdallaan mutta onneksi hieman ajeltuamme pimeitä maalaisteitä tulimme hieman isompaan kylään jossa oli jo opasteet lähimmälle ketjuhotellille. Auto parkkiin, minä kipaisin respaan kysymään huonetta, onneksi sellainen löytyi, lasten herätys ja kamat hotellihuoneeseen. Kiitos. Ihana pelastus!
Sunnuntai-aamuna sitten uusi yritys kotia kohti.

Jokunen koiranäyttelys tässä kesän aikana vielä oli, sekä Saksassa että Sveitsissä ja sieltä tuloksia löytyy kotisivuilta - ihan hyviä tuloksia siis!

Heinäkuun 28. pvä täällä alkoi koulujen kesälomat. Vietin lasten kanssa kesäloman aika tiiviisti kotona. Kuumimpina päivinä kun mitään ei pystynyt tekemään kun mittari oli jo yli +30 astetta, tehtiin retkiä rannalle. Meidän lähellä on Baggersee joka on aika pieni järvi. Sinne ei ole maksuja, mutta parkkimaksu autoille klo 18.00 asti. Rannalla viihtyy paljon villihanhia joten niitten suhteellisen isoja jätöksiä on pitkin rantaa. Vesi on kuulema kuitenkin tutkittu puhtaaksi. Siellä kävimme usein iltaisin viilentymässä kun ei parkkimaksua enää mene.
Noin 15 minuutin ajomatkan päässä meiltä Ubstadtissa on vähän isompi järvi jonka rannalle on pääsymaksu. (Välikommentti; saksalaiset on kyllä siinä mielessä sairaita että nää ainoat järvet aidataan ja laitetaan maksullisiksi - kokeilkaapas samaa Suomessa niin nousee kyllä kapina). No, tämä ranta on todella iso ja puhdas ja hyvin huollettu. Siellä on myös leikkipuisto jos lapsia ei koko ajan huvita olla vedessä.
Pääsymaksusta huolimatta ranta on todella suosittu.

Ihana äitini kävi täällä elokuun alussa, juuri kun sain kesän ainoan ja kamalimman flunssan ikinä. Köhin keuhkojani pihalle ja sain antibiootit. No, onneksi oli äiti täällä avustamassa. Vanhempi tyttö sairastui myös, sai samat lääkkeet mutta onneksi muut säästyivät taudilta.

Tytöillä alkoi koulu nyt 19. syyskuuta. Molemmat menivät samalle luokalle. Täällä on traditiona antaa tai askarrella ekaluokkalaisille Schultüte, eli sellainen iso koristeellinen tötterö johon sitten kun koulut alkavat laitetaan karkkia.... Karkkia täällä kyllä syötetään lapsille joka välissä. En itse ymmärrä miten karkki liittyy koulunalkuun - lahjotaanko sillä lapset tykkäämään kouluumenosta vai mitä??? Jos meidän tyttöjen Schultütet olisi täytetty karkeilla, niillä olisi koko vuoden karkkivarasto siinä.... Karkkia annetaan lapsille muutenkin joka paikassa; apteekissa jos käyt asioimassa, lääkärissä, jotkut kauppiaat... Ison marketin liha-juusto tiskiltä he sentään antavat joko viipaleen makkaraa tai juustoa ettei aina sitä karkkia tuputeta. Meillä kuitenkin yritetään pitää kiinni karkkipäivästä joten välillä se suunnitelma romuttuu.

Mies on ollut aika paljon työmatkoilla. Silloin huomaan kuinka yksin sitä vieraassa maassa onkaan; ei ole perhettä tai ystäviä joilta pyytää apua lastenhoidon tms. kanssa.