Erilainen joulu

Olin varannut koko perheelle Schwarzwaldin vuoristosta hotellihuoneen jotta saisimme 100% varmuudella valkoisen joulun. Täällä Bruchsalissa talvi on ollut aika vaihtelevaa, vaikka juuri nyt jouluaattona satoikin lunta niin että maa peittyi.
Minulla oli muutama vaihtoehto kun mietin paikkoja mihin perhe voisi suunnistaa. Mies ei halunnut kovin kauas lähteä ajamaan, joten Schwarzwald tuntui sopivalta - sinne on meiltä noin 1,5 tunnin ajomatka.
Olin varannut hotellihuoneen ihan vain heidän nettisivujensa perusteella ja sähköpostin välityksellä, joten jännitti hieman se että minkä tason hotelli oikeasti on kyseessä.
Matkaan lähdimme siis aattona puolenpäivän aikaa. Google maps näytti ajomatkaksi 1 tunti 40 minuuttia 125 km matkalle.... Aattona kuitenkin alkoi täällä pyryttämään lunta aikalailla. Ihan normaalia Suomen talven tasoa, mutta tännehän tuollainen pyry on aika ekstremeä - talvirenkaat ei ole ihan suomalaisten renkaitten tasoa, vaan kitkarenkaat jotka ovat hieman heikommalla pidolla kuin suomalaiset. Autobahnilla matka mene siis matelemalla eteenpäin. Autobahnilta navigaattori ohjasi meidän Baden-Badenin läpi ja ylös serpenttiinitietä vuoristoon...

Tästä alkoi vuoristotie. Kuten kuvasta näkyy, niin lunta tuli aikalailla eikä tietä ihan juuri ole aurattu. Kyltti vielä rohkaisevasti varoittaa putoamisvaarasta jos kurvit menee liian pitkiksi.... Onneksi kiirettä ei meillä ollut ja matelu vuoristotietä jatkui.
Matkaan kului kaiken kaikkiaan kolme tuntia, eli tuplat enemmän mitä Google maps kertoi - se ei tainnut ottaa huomioon talvea ja keliolosuhteita ;)

Hotelli oli todella upeissa maisemissa ja sisältä hieno, kodikas ja lämmintunnelmallinen.

Huoneen hintaan kuului vapaa käyttö hotellin uima-altaalle (sisä) ja saunalle - sauna ei ihan suomalainen sauna ollut, tasainen 60 astetta ja jos yritti heittää vettä kiukaalle niin kuului vain pihahdus. Kävimme kuitenkin heti polskimassa ja lämmittelemässä saunassa ennen jouluillallista.
Huone oli iso ja mahduimme sinne enemmän kuin hyvin vaikka siellä olikin kaksi varavuodetta. Kylppärikin oli iso ja siisti.

Aikuisille oli varattuna puolihoito ja lapsille sisältyi aamiainen. Hotellin ravintolassa oli sitten lasten lista jolta sai valita ruoat tytöille. Aikuisille oli aattoillalliselle neljän ruokalajin illallinen. Juomat sai itse tilata oman maun mukaan. Taisin ekan kerran maistaa Jägermaister snapsia.
En tiedä kuinka tyypillisiä saksalaisia jouluruokia meille tarjottiin mutta ruokalista oli suunnilleen tällainen; ensin savustettua ankanrintaa ja salaattia, sitten tomaattikeitto höystettynä jollain valkoviinillä, sitten hieman erikoisesti mansikkasorbet tilkalla kuohuviiniä, pääruokana maissikanaa ja perunagratiinia ja jälkiruoaksi jokin kanelilla maustettu kotijäätelö ja lämmintä luumukastiketta. Kaikki kyllä maistui.
Ennen jälkiruokaa koko väki siirrettiin aulaan laulamaan muutama joululaulu - tulipahan laulettua mm. Stille Nacht, Heilige Nacht saksaksi :) Muutaman hollantilaisen kanssa tuli jutusteltua, hekin olivat tulleet Schwarzwaldiin valkoisen joulun perässä. Väkeä oli ihan mukavasti, vaikkei hotelli täynnä ollutkaan. Taisimme olla ainoa lapsiperhe.
Joulupukki itse ei ehtinyt pysähtymään meillä, mutta tontut jättivät hotellihuoneen oven taakse yllätyskassin...

Seuraavana päivänä lähdimme etsimään sopivaa kävelyreittiä ja liukurimäkeä. Olimme ekan lumentulon jälkeen ostaneet tytöille liukurit joita oli ehditty kerran lähimetsässä testata. Ajoimme hieman ylemmäs vuorelle Oberer Zwieselberg nimiseen kylään josta lähti jos jonkinlaista kävelyreittiä - tosin suurin osa kaikista kävelyreiteistä ei ollut talvisaikaan auki. No, me pääsimme kävelemään ja koirat pääsivät myös vähän irroittelemaan.

Liukureitakin vähän kokeiltiin.

Tunnin lenkin jälkeen sekä kaksi- että nelijalkaiset olivat ihan puhki. Hotellilla omat eväät lounaaksi, sauna ja allas. Mies ja tytöt näyttivät paikallisille hieman mallia ja kävivät lumihangessa kierimässä! "Hulluja suomalaisia"... Saunan jälkeen olikin jo melkein aika illalliselle. Koirat vetelivät tyytyväisenä päiväunia sängyssä :)
Täksi illaksi oli aikuisille kolmen ruokalajin illallinen ja pääruoalle oli kaksi vaihtoehtoa. Tänään alkuruokana oli maultachenkeitto, valitsimme pääruoaksi cordon bleun maalaisranskalaisilla ja jälkiruoaksi oli jotain ihanaa keltaista jäätelöä (ei ollut kuitenkaan banaanijäätelöä) ja suklaakastiketta.

Sunnuntaiaamuna maukkaan aamiaisen jälkeen pakkasimme tavarat ja lähdimme vielä tutkimaan ympäristöä. Saimme hotellinpitäjän rouvalta vinkin vesiputoukselle joka oli aika lähellä. Matka sinne on kesällä varmaan ihan pala kakkua, mutta oli aikas extreme nyt talviaikaan. Kovin moni siellä ei ilmeisesti nyt lumentulon jälkeen ollut käynyt sillä polku oli polvenkorkusen lumen peitossa, ja HUOM! nousua oli siinä hangessa 300 metriä - ei kuulosta paljolta mutta kun paikoin se nousu on sellaista 75% mäkeä, niin reidet on kovilla. Muutamalla puuskutuksella, kirosanalla ja suomalaisella sisulla pääsimme kuitenkin perille. Näky oli kyllä huikea.

Putous on ehkä siinä 25 metrinen.

Autolla oli pakko vaihtaa vaatteita kun ne olivat niin lumiset, muuten olisi auto kohta märkää väkeä täynnä.
Miehen kanssa päätimme pienen palaverin jälkeen ajaa hieman toista reittiä kotiin - piipahdimme Strassburgiin lounaalle ja sitten vasta kotiin. Oli hämmentävää piipahtaa pieneen ravintolaan ja saimme palvelua ja jopa ruokalistan englanniksi! Paikka täytyy nähdä keväällä uudemman kerran ja kierrellä siellä vähän paremmin.

Oli siis kaikenkaikkiaan erilainen mutta todella mukava joulu! Näin perheenäidille joulu oli myös helppo - ei stressiä joulusiivouksista ja kokkailuista...aaaah... :)

Pikkupotilaita

Nyt ollaan ensimmäiset kunnon sairastelut koettu täällä ja samalla todettu että Saksalainen terveydenhoito voitti Suomalaisen ihan 100-0.
Ainakin kotikaupungissa Tampereella toimii omalääkäri ja ensiapu aivan surkeasti. Omalääkäri on lähiterveysasemalla arkisin aamusta kello kolmeen iltapäivällä, ellei juuri satu olemaan koulutusta tai lomaa...kuten kesällä jolloin omalääkäri on heti 3 kk lomalla. Älä siis sairastu kesällä.
Jos päivystysaikaan tulet kipeäksi, niin tie vie Acutaan jossa jonotat vähintään 4 tuntia ellet sitten ole kirjaimellisesti pää kainalossa tai käsivarsi roiku irti...
Nuorempi tytär alkoi oireilemaan torstaina, olimme jo päiväkodin pihassa kun oksu yhtääkkiä tuli.
Tyttö jäi pihalle kun juoksin sanomaan tädeille ettei tänään tullakaan... Loppupäivän sitten kuitenkin tyttö oli ihan kunnossa.

Perjantaina lähdettiin kohti Kasselia jossa lauantaina olisi koiranäyttely. Täältä Rheininlaaksosta kun lähdimme pohjoista kohti, mahtui matkaan aika monta nousua ja laskua - ihan siis kunnon mäkeä, välillä meni korvatkin lukkoon. Kelikin vaihteli korkeuseron mukaan; korkeammalla tuli joko lunta tai räntää ja alemmalla tuli vettä...mukavaa ajoa autobahnilla...
Oli vähän eri kokoluokan näyttely mitä kotosuomessa...sen kertoi jo se tosiasia että kun yritin löytää meille yöksi hotellia, sain jo kahdesta hotellista eioota. Meidän hotellikin tuntui olevan aika täynnä koiravieraita.
Koiranäyttelyyn oli järjestetty lapsille oikein trampoliini sekä pomppulinna ja joulupukkikin kierteli siellä jakaen suklaatonttuja lapsivieraille.
Muuten ei tullut menestystä tällä kertaa...huono tuomari... :)

Lauantai-iltana oli molemmat tytöt kuumeisia sekä väsyneitä. Vanhempi nukkui todella huonosti kun yskä oli kova ja nuorempi ei oikein syönyt kun kurkkuun sattui. Huonosti nukutun yön jälkeen aloin päätimme yrittää etsiä lääkärin.
Paikallislehdestä bongasin päivystävän lääkäriaseman ja soitin sinne.
Lääkäri oli juuri silloin ambulanssikeikalla ja vastaanottoapulainen otti numeromme ylös ja lupasi soittaa kun lääkäri saapuu paikalle, ei siis tarvetta mennä sinne paikan päälle turhaan odottamaan. Noin tunnin päästä meille soitettiin että tohtori olisi kohta paikalla ja voimme tulla.
Vaatteet niskaan ja menoksi - pääsimme paikalle ja emme edes olleet ehtineet kaikkia papereita täyttää kun lääkäri pyysi huoneeseen.
Tytöt tutkittiin ja määrättiin lääkkeet. Kiitos, maksu 0€ (menee suoraan Krankenkassen maksettavaksi), apteekin kautta ja lääkkeistä 2,50€ (kahdet antibiootit, kahdet kuume/kipulääkkeet ja yhdet pahoivointisupot)!Loistavaa! Täällä sopii sairastaa! No toivotaan kuitenkin että taudit menee nyt ohi eikä enää sairasteltaisi.

Sunnuntaina piti mennä tapaamaan miehen tuttuja Müncheniin, mutta se jäi tosiaan sitten väliin. Tammikuussa uusi yritys.