Uusi vuosi ei sitten alkanutkaan kovin mukavasti.
Helmikuun puolessa välissä automme, Citroen C8 otti ja jätti miehen tien päälle. Itsekkäästi sanon että "onneksi" miehen, etten ollut minä pahimmassa tapauksessa lasten ja koirien kanssa liikenteessä kuten yleensä... Olemme ADAC autopalvelun jäseniä joten soitto sinne ja tovin odoteltua he tulivat hihaamaan auton ja miehen lähimmälle Citroen huoltoliikkeelle.
Otimme kahden vuoden takuun autolle kun ostimme sen reilu vuosi sitten täältä Saksasta. Mies sai siis soitella autoliikkelle myös että mitä tehdään. Auto sitten päätettiin kuljettaa isompaan kaupunkiin Karlsruheen ja merkkikorjaamoon jossa ollaan käytetty sitä huollossa. Aika pian selvisi että jakopäänhihna oli mennyt - suunnilleen ainoa osa jota myyjän takuu ei kata. Tosin tehtaan suositusten mukaan jakopäänhihna pitää vaihtaa vasta 160 000 kilometrissä. Eli yhteys valmistajaan...
Sillä välin korjaamossa yritettiin purkaa moottoria osiin jotta he näkisivät että mitä muuta sieltä on mennyt rikki.
Auton paperit saatuaan valmistaja ystävällisesti ilmoitti ettei he korvaa mitään sillä automme edellinen omistaja on teettänyt yhden huollon 7000km liian myöhään suosituksesta.
Sitten taas tutkittiin auton kauppakirjaa. Siellä onkin kaksi "rasti ruutuun" kohtaa; ensimmäinen on kohta jossa sanotaan että autoon on tehty kaikki tarvittavat huollot johon on laitettu rasti, toinen on että huollot ovat tehty huolto-ohjeen mukaisesti johon on myös laitettu rasti. Eli elämme taas mielenkiintoisia aikoja ja odottelemme miten automyyjä tähän reagoi. Kauppakirjassa on siis väärää tietoa.
Autokorjaamollakaan he eivät saa moottoria kokonaan purettua koska jotkut ihmemutterit ovat niin jumissa, eli täydellistä vahingon suuruutta ei tiedetä.
Tästä kaikesta rumbasta emme olisi yksin mitenkään selvinneet vaan itkisimme jo menetettyä rahaa ja aikaa. Miehen saksalainen kollega on onneksi auttanut tässä asioiden selvittelyssä todella paljon ja soitellut meidän puolestamme valmistajalle, korjaamolle ja myyjälle.
Aikaa on mennyt tähän kaikkeen jo kolme viikkoa ja tässä vaiheessa vasta ollaan, eikä tämä asia tule takuulla kovin nopeaa ratkeamaan. Sillä välin meidän autoton elämämme on aika vaikeaa. Olemme jo ehtineet välillä vuokrata autoa, lainata miehen työpaikalta autoa sekä nyt lainata miehen kollegan isän autoa.... Kesä on tulossa koiranäyttelyreissuineen ja kesälomareissuineen joten elämme mielenkiintoisia aikoja. Ei oikein uskalla marssia autokauppaankaan ostamaan uutta autoa kun pahimmassa tapauksessa meidän "Sitruuna" korjataan ja meidän myytäväksi se sitten jää.
Jos jotain positiivista tästä haluaa väkisin hakea ("positiivisuuden kautta" jne), niin ehkä se on sitten se että olen päässyt nyt ajamaan eri merkkisillä autoilla ja siis kokeilemaan miltä eri autot tuntuvat. Alla on ollut Skodaa, Mersua ja Bemaria... Helpottaa hieman tulevia autokauppoja.
Pari päivää auton hajoamisen jälkeen saimme soiton koto-Suomesta jossa yksi koiristamme kamppaili hengestään. Jouduimme puhelimitse tekemään sen raskaan päätöksen päästä koira tuskistaan ikiuneen. Maailmani romahti hetkeksi.
Olen huomannut että vastoinkäymiset tai onnettomuudet tulevat kolmen sarjoissa - mikähän se kolmas mahtaa olla, ehkä se kohta selviää?
Nyt kaivattais välillä kyllä hyviä uutisia tai onnistumisia.
Olen "saanut" käydä myös hammaslääkärissä täällä. Yksi hampaista lohkesi niin pahasti että se piti repiä pois kokonaan. Heti otettiin röntgenit hampaista ja hoidettiin se pois alta. Suomessa röntgenit on otettu viimeksi yliopisto aikoina jolloin viisaudenhampaita kiskottiin pois.
Seuraavalla käynnillä tehtiin täysi puhdistus - hammaskivet pois, joku ihme "hiekkapuhallus" ja yhtä sun toista nyhväystä. Sen jouduin itse kustantamaan mutta maksoi onneksi vain 50 euroa. Yksi poskihammas olisi vielä josta on lähtenyt pieni pala. Siihen hammaslääkäri haluaisi istuttaa keraamisen kuoren joka köyhdyttäisi omaa lompakkoa 429 euroa. Löytyihän täältä Saksastakin siis jotain kallista terveyspalvelua jonka joutuu itse maksamaan! Hampaille pitäisi siis ottaa oma lisävakuutus jos haluaisi nämä vakuutuksen korvattaviksi.
Jotain positiivistakin jos hakisi tähän blogipäivitykseen - kevät on jo tullut. On ollut päiviä jolloin ollaan menty jo auringossa +15 asteeseen. Krookukset kukkivat ja luonto selvästikin heräilee. Löytyi jopa se vuoden ensimmäinen punkki yhdestä koirasta, joka nyt ei sinällään ole kiva asia mutta merkki siitä että ilma on lämmennyt.
Laina-autolla tuli käytyä taas Sveitsissä koiranäyttelyssä. Yövyimme pienessä Murten nimisessä kaupungissa joka olikin ihan helmi! Upea vanha kaupunki ja upea hotelli (Hotel Adler)!
